Beaucenpaimenkoira / Beauceron
Alkuperämaa
Ranska
Käyttötarkoitus Paimen- ja vahtikoira
Historia Chien de Beauce (Beaucen koira),
Beauceron ja Bas-Rouge ('punasukka') ovat
nimiä, joita käytettiin 1800-luvun lopulla kuvaamaan ikivanhoja ranskalaisia
tasankopaimenkoiria. Ne olivat keskenään samantyyppisiä. Niillä oli sileäkarvainen naama,
kova ja lyhyt karva sekä typistetyt korvat. Rungossa oli punaiset merkit,
erityisesti kaikkien käpälien kärjessä olevat merkit saivat sen ajan
kasvattajat kutsumaan koiria 'punasukiksi'. Karvapeite oli tavallisesti musta punaisin
merkein, mutta oli myös harmaita ja yksivärisiä mustia, jopa yksivärisiä punaruskeita
koiria. Koiria kasvatettiin ja valittiin jalostukseen niiden laumanajo- ja
laumanvartioimiskyvyn perusteella.
Yleisvaikutelma Kookas, vankka, maatiaismainen,
voimakas, hyvärakenteinen ja lihaksikas, ei raskas.
Tärkeitä mittasuhteita Normaalirakenteinen. Rungon
pituus, mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen,
on hieman säkäkorkeutta suurempi. Pää on pitkä, 2/5 säkäkorkeudesta.
Kallon leveys ja syvyys ovat hieman alle puolet pään
kokonaispituudesta. Kallo ja
kuono ovat yhtä pitkät.
Käyttäytyminen ja luonne Luoksepäästävä ja peloton,
ystävällinen ja rohkea. Ilme on avoin, ei koskaan
vihainen, pelokas eikä levoton.
Pää Hyvin meislautunut ja
tasapainoinen. Sivusta katsottuna kuonon ja kallon ylälinjat ovat lähes
yhdensuuntaiset.
Kallo Edestä katsottuna tasainen
tai hiukan kaareutunut. Otsauurre on vain hieman erottuva, niskakyhmy erottuva.
Otsapenger Vain hieman erottuva,
sijaitsee niskakyhmyn ja kirsun puolivälissä.
Kirsu Suhteessa kuono-osaan,
suuri, aina musta; ei koskaan halkinainen.
Kuono-osa Ei kapea eikä suippo.
Huulet Tiiviit ja aina hyvin
pigmentoituneet. Ylähuulen tulee peittää alahuuli tiiviisti. Huulten tulee
muodostaa suupielessä hyvin vähäinen, aina kiinteä poimu.
Hampaat ja purenta Hampaat vahvat. Leikkaava purenta.
Silmät Vaakasuorat ja hieman
soikeat. Irikset tummanruskeat eikä koskaan tummaa pähkinänruskeaa
vaaleammat, vaikka punaiset merkit olisivat vaaleahkot. Harlekiininvärisillä hyväksytään
herasilmä.
Korvat Ylöskiinnittyneet,
puolipystyt tai riippuvat eivät tiiviisti poskenmyötäiset. Ne ovat litteät ja melko lyhyet.
Puolet pään pituudesta.
Kaula Lihaksikas ja pitkä.
Tasapainoisesti lapoihin liittyvä.
RUNKO
Ylälinja Selkä on suora. Lanne
on lyhyt, leveä ja lihaksikas. Lantio vain hieman, laskeva.
Säkä Selvästi erottuva.
Rintakehä: Ympärysmitaltaan 1/5
säkäkorkeutta suurempi, kyynärpäiden tasolle ulottuva, leveä, syvä ja pitkä.
Häntä Typistämätön, matala-asentoinen
ja vähintään kintereisiin ulottuva, suoraan alaspäin riippuva,
muodostaa loivan j-koukun. Koiran liikkuessa häntä voi nousta selkälinjan jatkeeksi.
RAAJAT
Eturaajat Eturaajat ovat edestä
ja sivulta katsottuna pystysuorat.
Lavat Viistot ja keskipitkät.
Kyynärvarret: Lihaksikkaat.
Etukäpälät Vahvat, pyöreät ja
tiiviit; kynnet ovat aina mustat; päkiät lujat mutta kuitenkin joustavat.
Takaraajat Takaraajat ovat
sivulta ja takaa katsottuna täysin suorat.
Reidet Leveät ja lihaksikkaat.
Kintereet Vahvat, eivät liian
matalat; kärki sijaitsee noin ¼ korkeudella säkäkorkeudesta. Välijalka muodostaa säären kanssa
avoimen kulmauksen.
Välijalat Lähes pystysuorat,
hieman istuinluun kärkeä taaempana.
Takakäpälät Vahvat, pyöreät ja
tiiviit.
Kannukset Kaksoiskannukset,
joita paimenet ovat perinteisesti vaalineet, muodostuvat selvästi toisistaan erillään ja
melko lähellä käpälää olevista kynnellisistä varpaista.
Liikkeet Joustavat, vapaat ja
yhdensuuntaiset. Beaucenpaimenkoiran ravin tulee olla pitkää ja
maatavoittavaa.
KARVAPEITE
Karva Päässä sileää, rungossa
vahvaa, lyhyttä, paksua, tiivistä, pinnanmyötäistä ja 3 - 4 cm:n mittaista; reisien
takaosassa ja hännän alapuolella on aina hieman hapsuja. Aluskarva on lyhyttä,
hienolaatuista, tiheää ja untuvaista, mieluiten hiirenharmaata, erittäin tiivistä; sitä ei saa
näkyä peitinkarvan läpi.
Väri
- Eturinnassa sallitaan vähäinen valkoinen laikku.
- Musta punaisin merkein ns. punasukka; musta väri on hyvin puhdas, punaisen tulee olla oravanpunainen. Punaiset merkit jakautuvat seuraavanlaisesti: täplät silmien yläpuolella, väriä kuonon sivuilla vähentyen tasaisesti poskia kohti ulottumatta koskaan korvien alapuolelle. Rinnassa mieluiten kaksi laikkua, merkit kurkunalusessa ja hännän alapuolella. Raajoissa punainen väri vähenee tasaisesti ylöspäin, ei ulotu yli kolmasosaan, raajojen sisäpuolella punainen väri ulottuu hieman ylemmäksi.
- Harlekiini (sinikirjava merle punaruskein merkein) eli harmaa, musta ja punainen; karvapeitteessä on yhtä paljon mustia ja harmaita laikkuja tasaisesti jakautuneina, joskus mustaa on enemmän kuin harmaata. Punaista väriä samoissa kohdissa kuin kaksivärisellä.
Säkäkorkeus Urokset 65 - 70 cm, nartut 61 - 68 cm.
Virheet Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin.
Vakavat virheet
- aggressiivisuus tai voimakas arkuus
- annetuista rajoista poikkeava säkäkorkeus
- erittäin kevyt luusto
- liian vaaleat silmät, herasilmä (ei koske harlekiineja)
- halkinainen, lihanvärinen tai muu kuin täysin musta kirsu
- ylä- tai alapurenta, kun etuhammasrivit eivät kosketa toisiaan; kolmen tai useammanhampaan puuttuminen (P1 hampaita ei huomioida);
- täysin pystyt korvat
- voimakkaasti ulkokierteiset takaraajat
- yksinkertaiset tai kokonaan puuttuvat kannukset takaraajoissa
- typistetty tai selän päälle kiertyvä häntä
- karvapeite: muu kuin rotumääritelmässä mainittu karvapeitteen väri, punaisten merkkien täydellinen puuttuminen, pörröinen karva, selvästi valkoinen, selvärajainen laikku rinnassa; harlekiineilla liikaa harmaata, toinen kylki musta ja toinen harmaa, täysin harmaa pää (mustan puuttuminen).
- selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.
- HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. Jalostukseen tulee käyttää vain toiminnallisesti ja kliinisesti terveitä, rakenteeltaan rodunomaisia koiria.